Mikrobilääkkeet

Suurin ongelma antiretroviraalien ja muiden lääkkeiden yhteiskäytössä ovat sytokromi P450-järjestelmän CYP3A4-entsyymiin liittyvät interaktiot. Kaikkien proteaasinestäjien, NNRTI-lääkkeiden ja maravirokin metabolia kulkee tämän reitin kautta. Muita huomioitavia interaktiomahdollisuuksia ovat esim. glukuronidaatioon liittyvät yhteisvaikutukset.

Valikosta voit valita haluamasi lääkeryhmän.

Antibiootit

Suositeltavia: aminoglykosidit, amoksisilliinit, amoksilliini-klavulaanihappo, doksisykliini, fluorokinoloneista levofloksasiini ja siprofloksasiini, karbapeneemit, kefalosporiinit, klindamysiini, linetsolidi, nitrofurantoiini, penisilliinit, sulfa-trimetopriimi, tetrasykliinit, trimetropriimi, vankomysiini. Makrolideistä atsitromysiini ja roksitromysiini ovat suositeltavimmat.

Muut: Kaletra-mikstuura sisältää alkoholia, joten antabus-reaktio metronidatsolia käytettäessä on mahdollinen. Neuropatia kuuluu sekä nukleosidijohdosten että metronidatsolin sivuvaikutuksiin, joten pitkään jatkuvaa metronidatsolin käyttöä lienee viisasta välttää antiretroviraaleja saaville potilaille. Tenofoviiria käyttävien munuaisfunktiota on syytä seurata tarkasti aminoglykosidihoidon aikana.  Linetsolidi, daptomysiini ja tigesykliini eivät metaboloidu merkittävästi sytokromi P450 – järjestelmän kautta, joten merkittävät interaktiot NNRTI/PI/cobi-lääkkeiden kanssa ovat epätodennäköisiä. Kun flukloksasilliinia käytetään HIV-potilaiden hoidossa, on hyvä tarkistaa jo tiedossa oleva HLA B5701 status; positiivisuus on riski paitsi abakaviirin allergiselle reaktiolle niin myös flukloksasilliinin maksavauriolle. Makrolidien ja kinolonien riski QT-ajan pitenemiselle voi korostua PI-lääkkeiden ja kobisistaatin käyttäjillä.

Vältä: fusidiinihappo ritonaviirin kanssa; maksatoksisuuden riski lisääntyy merkittävästi.

Mykobakteerilääkkeet

Isoniatsidilla, pyratsinamidilla, etambutololilla ja streptomysiinillä ei tiettävästi ole merkittäviä interaktioita antiretroviraalien kanssa. Abakaviiri, emtrisitabiini, lamivudiini ja tenofoviiri disoproksiili (TDF) sopivat kaikkien tavallisten mykobakteerilääkkeiden kanssa.

Tenofoviirialafenamidia (TAF) ei tule käyttää rifampisiinin eikä rifabutiinin kanssa. TAF nostaa klaritromysiinin pitoisuutta, mistä johtuen TAF:n annokseksi suositellaan 10 mg/vrk klaritromysiinin kanssa.

MDR-tuberkuloosilääkkeet: tarkista interaktiot esim. www.hiv-druginteractions.org sivustolta. 

Rifamysiinien ja klaritromysiinin käyttö tavallisimpien NNRTI-, PI- ja INSTI-lääkkeiden kanssa.

Rifampisiini (RMP) Rifabutiini (RBT) Klaritromysiini
doraviriini (DOR) Yhteiskäyttö ei sallittua DOR 100mg x2, RBT normaali annos Normaalit annokset
rilpiviriini (RPV) Yhteiskäyttö ei sallittua RPV 50mg x1, RBT normaali annos Normaalit annokset, tarkista QT-aika
darunaviiri (DRV) + rtv Yhteiskäyttö ei sallittua DRV/rtv normaali annos, RBT 150mg x1 Normaalit annokset, jos munuaisfunktio OK
darunaviiri (DRV) + cobi Yhteiskäyttö ei sallittua Yhteiskäyttöä ei suositella Normaalit annokset, jos munuaisfunktio OK
biktegraviiri+TAF+FTC Yhteiskäyttö ei sallittua Yhteiskäyttö ei suositella Yhteiskäytöstä ei tietoa
dolutegraviiri (DTG) DTG 50mg x2, RMP normaali annos Normaalit annokset Normaalit annokset
raltegraviiri (RAL) RAL 800mg x2, RMP normaali annos Normaalit annokset Normaalit annokset

* rtv = tehosteannos ritonaviiria

Sienilääkkeet

Suositeltavia: Terbinafiinilla ei ole merkittäviä yhteisvaikutuksia HIV-lääkkeiden kanssa. Amfoterisiini B, anidulafungiini ja mikafungiini eivät metaboloidu merkittävästi sytokromi P450 –järjestelmän kautta, joten niiden käyttö proteaasinestäjien, NNRTI-lääkkeiden ja kobisistaatin kanssa vaikuttaa turvalliselta. Flukonatsoli; muistettava kuitenkin, että flukonatsoli nostaa nevirapiini, etraviriini- ja rilpiviriini-pitoisuutta ja voi siten altistaa maksatoksisuudelle.

Muut: Nevirapiini ja efavirentsi laskevat kaspofungiinin pitoisuutta, kaspofungiinin annos nostettava ad 70 mg/pv. Vorikonatsolin tai posakonatsolin käyttö yhdessä NNRTI/PI/MCV/cobi:n kanssa aiheuttaa usein merkittäviä yhteisvaikutuksia, joten tarkista annokset lääkekohtaisesti.

Vältä: Ketonatsoli ja itrakonatsoli voivat aiheuttaa PI- ja NNRTI-lääkkeiden kanssa vaikeita ja arvaamattomia yhteisvaikutuksia.

Malarialääkkeet

Estolääkkeet:
Suositeltavia: Doksisykliinillä ja klorokiinilla ei ole merkittäviä interaktioita HIV-lääkkeiden kanssa.

Muut: Meflokiinia ja atovakoni + proguaniilia -yhdistelmää voi käyttää sekä PI-, NNRTI-lääkkeiden että cobin kanssa, vaikka seuraavat yhteisvaikutukset ovat mahdollisia. Meflokiini saattaa hieman alentaa joidenkin PI-lääkkeiden pitoisuuksia. NNRTI-lääkkeet saattavat alentaa meflokiinipitoisuuksia.  Kobisistaatti saattaa hieman nostaa meflokiinipitoisuuksia. Atovakoni + proguaniili -yhdistelmä: PI-lääkkeet voivat mahdollisesti alentaa atovakoni-pitoisuuksia, EFV alentaa atovakoni-pitoisuuksia, muista NNRTI-lääkkeistä ei tietoa. Atovakonin ottaminen rasvaisen ruoan yhteydessä on HIV-lääkkeitä käyttävillä erityisen tärkeää atovakonin imeytymisen varmistamiseksi. Proguaniili ei aiheuta ongelmia HIV-lääkkeiden kanssa.

Hoitolääkkeet
Minkään malarian hoitolääkkeen käytöstä PI/NNRTI/cobi -lääkityksen aikana ei ole suurta kliinistä kokemusta. Artemisiinien pitoisuudet voivat nousta PI/cobi-lääkityksen aikana ja alentua NNRTI-lääkkeiden aikana, mutta lääkkeitä voidaan käyttää yhdessä. Doksisykliinillä ja klorokiinilla ei ole merkittäviä yhteisvaikutuksia HIV-lääkkeiden kanssa. Sulfadoksiinipyrimetamiinia voi käyttää HIV-lääkkeiden kanssa.

Erityinen varovaisuus:
Kiniini metaboloituu CYP3A4:n kautta, minkä seurauksena proteaasinestäjien samanaikainen käyttö nostaa merkittävästi kiniinin pitoisuuksia ja voi altistaa esim. rytmihäiriöille. Myös kobisistaatti saattaa nostaa kiniinin pitoisuutta. Jos yhteiskäyttö PI/cobilääkkeen kanssa on välttämätöntä, harkittava kiniiniannoksen pienentämistä ja potilaan tarkkaa seurantaa. NNRTI-lääkkeet saattavat laskea kiniinipitoisuuksia ja siten heikentää malariahoidon tehoa. Huom! artemisiiniyhdistelmävalmisteissa on usein mukana lumefantriinia, jonka käytössä PI/cobi-lääkkeiden kanssa on huomioitava QT-ajan pitenemisriski. Halofantriinin käyttö on kontraindisoitu PI-lääkkeiden ja kobisistaatin kanssa QT-ajan pitenemisriskin takia. Lumefantriinin ja halofantriinin yhteiskäytöstä NNRTI-lääkkeiden kanssa ei ole suosituksia (teoriassa NNRTI lääkkeet voinevat laskea lume/halofantriinipitoisuuksia). Amodiakiini (mm. yhdistelmävalmisteessa artesunaatin kanssa) –pitoisuudet voivat nousta huomattavasti EFV-hoidon vaikutuksesta ja altistaa maksatoksisuudelle, käytöstä muiden antiretroviraalien kanssa ei ole kokemusta.

Interaktioista primakiinin ja antiretroviraalien välillä ei ole tutkittua tietoa, mutta käytetty ongelmitta PCP:n hoidossa.

Muut parasiittilääkkeet

Parasiittilääkkeitä voi yleensä käyttää normaalisti. PI-lääkkeet saattavat vähentää atovakonin pitoisuutta.

Antiviraalit

Herpesvirusten hoidossa käytetyt lääkkeet (asikloviiri, valasikloviiri, gansikloviiri, valgansikloviiri, foskarnetti) tai oseltamavirillä ei merkittäviä yhteisvaikutuksia HIV-lääkkeiden kanssa. Munuaistoiminnan seuranta tärkeää, jos käytetään yhdessä TDF:ää ja mahdollisesti munuaistoksisia antiviraaleja.

Suorat HCV-virukseen vaikuttavat lääkkeet, tarkista yhteisvaikutukset joko www.hiv-druginteractions.org tai www.hep-druginteractions.org sivuilta.

Interferonien käytölle ei esteitä, verenkuva-sivuvaikutukset voivat korostua.