Keuhkosairauksien ja allergialääkkeet

Antihistamiinit

Suositeltavia: Antihistamiineista setiritsiini ja levosetiritsiini.

Muut: Akrivastiini erittyy metaboloitumattomana munuaisten kautta, joten interaktiota ei synny. Antihistamiineista feksofenadiinin, (des)loratadiinin, ebastiinin ja bilastiinin vaikutukset saattavat voimistua. Usein (des)loratidiinin käyttö paljastuu, kun potilas on jo samanaikaisesti käyttänyt HIV-lääkkeitä, silloin loratidiinin käyttöä voi jatkaa, jos ongelmia ei ole. Hydroksitsiinilla on myös vaikutuksia CYP3A4 ja CYP2D6 –entsyymeihin, mutta merkittäviä kliinisiä yhteisvaikutuksia ei tiettävästi ole raportoitu.

Yhdistelmävalmisteissä olevalla pseudoefedriinillä ei ole odotettavissa yhteisvaikutuksia HIV-lääkkeiden kanssa. Paikallisesti silmän sidekalvolle käytettävistä allergialääkkeistä ei ole raportoitu yhteisvaikutuksia HIV-lääkkeiden kanssa.

Inhaloitavat steroidit

Suositeltava: Inhaloitavista steroideista beklometasoni, joka ei metaboloidu CYP3A4:n kautta ja sopii kaikkien HIV-lääkkeiden kanssa.
Vältä: Flutikasonia, budesonidia, mometasonia tai siklesonidia ei kuulu käyttää ritonaviirin tai kobisistaatin kanssa. Nämä steroidit metaboloituvat CYP3A4:n kautta. Yhteiskäyttö voi johtaa merkittäviin steroidin systeemipitoisuuksiin, iatrogeeniseen Cushingin tautiin ja lisämunuaislamaan. Astmapotilaan HIV-lääkityksen toteuttaminen ilman ritonaviiria tai kobisistaattia on harkitsemisen arvoista lääkeaineinteraktioiden välttämiseksi. Inhaloitavista yhdistelmävalmisteista ainoastaan beklometasonin ja formoterolin yhdistelmää voi käyttää ritonaviirin tai kobisistaatin kanssa.

Bronkospasmolyytit

Suositeltava: Salbutamolilla ei ole yhteisvaikutuksia HIV-lääkkeiden kanssa.
Muut: Formoterolilla ei ole merkittävää metaboliaa CYP3A4:n kautta, mutta se pidentää QT-aikaa (rilpiviriini, atatsanaviiri ja lopinaviiri). Terbutaliinin ja HIV-lääkkeiden yhteisvaikutuksia ei ole tutkittu, mutta metaboliareittien perusteella haitalliset yhteisvaikutukset ovat epätodennäköisiä.
Indakateroli metaboloituu osittain CYP3A4:n kautta; ritonaviirin aiheuttamaa indakekaterolin annosnousua ei kuitenkaan pidetty kliinisesti merkittävänä.
Vältä: Salmeteroli metaboloituu CYP3A4:n kautta. Ritonaviiri ja kobisistaatti nostavat
salmeterolin pitoisuutta, mikä voi johtaa pidentyneeseen QT-aikaan ja takykardiaan. Vastaavasti CYP3A4 induktorit (efavirentsi, etraviriini, nevirapiini) voivat heikentää salmeterolin tehoa.
Teofylliinin metaboloituu lähinnä CYP1A2:n välityksellä. Ritoaviiri indusoi 1A2:ta ja voi siten laskea teofylliinipitoisuuksia. Kobisistaatti ei vaikuta teofylliinin metaboliaan.

Muut keuhkosairauksien lääkkeet

PI:t ja efavirentsi suurentavat montelukastin pitoisuutta, mutta se on hyvin siedetty ja yhteiskäyttö on sallittua normaaliannoksin. Tsafirlukastin ja HIV-lääkkeiden yhteisvaikutuksia ei ole tutkittu, mutta eliminaatioreittien perusteella haitalliset yhteisvaikutukset ovat epätodennäköisiä.
Ipratropium on suositeltava antikolinergi, koska se ei metaboidu CYP3A4:n kautta.
Tiotropiumi metaboloituu vähäisessä määrin CYP3A4:n ja CYP 2D6:n kautta, joten
yhteisvaikutukset proteaasinestäjien, kobisistaatin ja NNRTI-lääkkeiden kanssa ovat mahdollisia; yhteiskäyttö normaalein annoksin kuitenkin sallittua.
Roflumilasti metaboloituu mm. CYP3A4:n kautta, joten interaktiota proteaasinestäjien, kobisistaatin ja NNRTI-lääkkeiden kanssa on odotettavissa. Lääkettä ei ole tutkittu yhdessä HIV-lääkkeiden kanssa, joten yhteiskäytössä suositellaan varovaisuutta.
Kromonit (dinatriumkromoglikaatti, nedokromiili) ovat turvallisia. COPD:n hoitoon on hiljattain tullut lukuisia uusia lääkkeitä, joiden yhteiskäytöstä HIV-lääkkeiden kanssa ei ole kokemusta eikä tutkimustietoa. Mahdolliset interaktiot on tarkistettava lääkekohtaisesti.