HIV-altistuneen lääkkeellinen estohoito ei-ammatillisen altistustapahtuman jälkeen (nPEP)

WHO on vuonna 2014 suosittanut HIV-altistuksen jälkeistä estolääkitystä (PEn–lääkitys) annettavaksi kaikille henkilöille, joiden altistus aiheuttaa todellisen HIV –tartunnan vaaran ja jotka hakeutuvat hoitoon tämän vuoksi 72 tunnin kuluessa altistuksesta. PEP-lääkityksellä ei voida estää kaikkia HIV-tartuntoja. Pienen HIV:n tartuntariskin tilanteiden, kuten suojaamattoman suuseksin harrastaminen tuntemattoman henkilön kanssa, ei katsota indisoivan PEP-lääkitystä. Näissäkin tilanteissa suositellaan kuitenkin HIV-testin (HIVAgAb) ottamista 1 ja 3 kuukauden kuluttua altistumisesta.

PEP –lääkityksenä käytettäviä HIV –lääkkeitä on Suomessa saatavilla jatkuvasti vain sairaala-apteekeista, minkä vuoksi PEP –lääkkeiden määrääminen tavallisten apteekkien kautta on PEP–ohjeistuksissa olevien aikarajojen puitteissa käytännössä mahdotonta. Suosittelemme, että  PEP-lääkitys annetaan altistuneelle ilmaiseksi saamaan tapaan kuin A-hepatiittirokote annetaan altistuneelle tartuntaa ehkäisevänä toimenpiteenä.

Vous pouvez acheter du Kamagra Oral Jelly de haute qualité vendu sous le comptoir en France sur notre pharmacie https://hommepharma.fr/kamagra-oral-jelly-pas-cher Quand vous commandez pour plus de 65€ de Kamagra Oral Jelly, la livraison est offerte. Cette formule de gel est probablement la version générique du Viagra la plus répandue et la plus prisée des consommateurs. C’est avec l’obsolescence du brevet exclusif Pfizer vis à vis du Viagra qu’est né le Sildénafil.

Suojaamaton seksikontakti HIV-positiivisen kanssa, jolla on hyvä lääkehoitovaste yli 6 kk ajan, ei edellytä PEP-lääkitystä, sillä onnistuneen hoidon myötä HIV-tartuntariski häviää.

Taulukko 1. HIV–infektoituneesta tapahtuvan yhden altistuskerran aiheuttama arvioitu tartuntariski 10000 altistuskertaa kohden, kun HIV–lääkitys ei ole käytössä*

Altistustapa HIV–tartuntoja 10000 altistuskertaa kohden
Suojaamattoman seksin harrastaminen
Naisen riski emätinyhdynnässä 10
Miehen riski emätinyhdynnässä 5
Reseptiivinen anaaliyhdyntä 140
Insertiivinen anaaliyhdyntä 15
Reseptiivinen suuseksi <1
Insertiivinen suuseksi häviävän pieni
   
Verialtistus  
Verensiirto >9000
Pistosvälineiden yhteiskäyttö 65
Työperäinen pistostapaturma 25
   
Muut altistustavat  
Pureminen merkityksetön
Sylkeminen merkityksetön

*HIV–tartunnan riskiä lisää mm. muu hoitamaton sukupuolitauti, HIV-infektion ensitauti ja lähteen korkea HIV-pitoisuus.

  • Lääkkeellisellä estohoidolla voidaan pienentää HIV-tartunnan riskiä merkittävän altistustapahtuman jälkeen (Taulukko 2). Tästä mahdollisuudesta tulisi informoida niitä potilaita, joilla hyvää hoitovastetta ei ole saavutettu. PEP-hoito pyritään aloittamaan 2 tunnin sisällä mahdollisesta altistustilanteesta.
  • Virtsaa, hikeä, kyyneleitä, nenäeritteitä tai sylkeä ei pidetä tartuntavaarallisena.
  • Estohoitoa suositellaan, jos merkittävästi altistunut henkilö hakeutuu hoitoon 72 tunnin sisällä altistuksesta. Ensitilassa on varmistauduttava, ettei altistunut ole jo HIV-positiivinen.
  • Estolääkityksen kesto on 28 vrk.
  • Estolääkityksenä käytetään tavallista HIV-infektion hoidossa käytettävää kolmen lääkeaineen yhdistelmää ottaen huomioon altistuksen lähteen mahdollinen resistenssitilanne.
  • Pääsääntöisesti nykyään suositellaan tenofoviiridisoproksiilin ja emtrisitabiinin (esim. Truvada® 1×1) ja raltegraviirin (Isentress® 400 mg 1×2) yhdistelmää.
  • Päivystyspoliklinikalta voidaan aloittaa tsidovudiinin ja lamivudiinin (esim. Combivir® 1×2) ja Isentressin yhdistelmä, jos siellä ei ole tenofoviirin ja emtrisitabiinin yhdistelmätablettia saatavilla (Truvada®:n säilyvyys pakkauksen ulkopuolella).
  • Abakaviiria tai nevirapiinia ei tule antaa estolääkityksen osana.
  • Estolääkitystä saavaa potilasta tulee seurata huolellisesti lääkityksen ajan. Jos kyseessä on altistus HIV:n lisäksi HBV:lle tai HCV:lle, suositellaan HIV/HBV/HCV -serologian kontrolloimista hoidon lopussa ja 4 kuukauden kuluttua altistuksesta.
  • Ei-ammatillisen altistustapahtuman jälkeen on muistettava huolehtia altistuksen luonteesta riippuen ei-toivotun raskauden ehkäisystä, muiden sukupuolitautien diagnostiikasta ja hoidosta sekä B-hepatiitin ehkäisystä.

 

Taulukko 2: Suositus PEP-lääkityksen käyttöön HIV-altistustilanteissa.


Maakohtaisia tietoja HIV:n prevalenssista voi tarkistaa linkistä www.unaids.org/en/regionscountries/countries

Suomessa arvioidaan olevan hyvin vähän diagnosoimattomia HIV-positiivisia pistoshuumeiden käyttäjiä. PEP-hoitoa harkitaan ei-ammatillisissa pistostapaturmissa vain, jos lähdehenkilö on tunnettu HIV-positiivinen henkilö, jolla ei ole hyvä HIV-hoitovaste tai lähdehenkilö on ulkomaalainen. Neulanpistotapaturma ns. ”löytöneulalla” ei ole PEP-aloituksen aihe.
Mahdolliset veri-veri –kontaktit (tappelu, liikenneonnettomuus jne) arvioidaan kuten neulanpistotapaturmat.
Virtsaa, hikeä, kyyneleitä ja sylkeä (mukaan lukien puremaa) ei pidetä tartunnanvaarallisena.

Vaikka PEP-hoitoa ei nähtäisi aiheelliseksi, suositellaan joka tapauksessa arkena HIV-, HBV- ja HCVtutkimuksia esim. omalla terveysasemalla ja uusimaan ne 3 kk kuluttua.

Tutkimukset ennen PEP-lääkityksen aloitusta

Altistunut

  • Veri- ja seksiteitse tarttuvat taudit: HIVAgAb, HBsAg, HBcAb, HBsAb, HCVAb
    • Näytteet mieluiten ennen PEP-lääkityksen aloitusta, viimeistään parin vrk:n kuluessa
  • Seksiteitse tarttuvat taudit:
    • Harkinnan mukaan Trpa
    • Ohjaa lisätutkimuksiin, jos kehittyy sukupuolitaudin oireita
  • PEP-lääkkeiden turvakokeet: Krea, ALAT, (PVK)

Lähde, jos on saatavilla

  • Veri- ja seksiteitse tarttuvat taudit: HIVAgAb, HBsAg, HBcAb, HBsAb, HCVAb
    • Näytteet mieluiten ennen PEP-lääkityksen aloitusta, viimeistään parin vrk:n kuluessa